Tietoa Mahlusta

Mahlu - Keski-Suomen korkeimpien mäkien kylä

Saarijärven-Ähtärin tietä eli Myllymäentietä 12 km Saarijärveltä ajettuasi avautuu Hietamäen ja Kalmukankaan väliseltä mäeltä eteesi Mahlunjärven eteläisin pohjukka ja sen takana Mahlun asutut mäet. Kun laskeudut tien alimpaan kohtaan, olet parin sadan metrin päässä Mahlun rajasta.Oikealla on Mahlun Sahan ranta, jolla on nykyään vain vapaa-ajan käyttöä.
Vasemmalle Etelä-Mahlun kylille vie Sahrajärven tie. Sahrajärventietä on matkaa Mahlun etelärajalle 7 kilometriä. Samaa tietä Marjaperän Päistärkoskelle on 9 kilometriä. Sahrajärventie haarautuu entisen Tähkälän kaupan kohdalta Konttimäelle, Etelämäelle ja aina Kulhaan saakka. Matkaa Mahlun sahalta Kulhaan on 13 kilometriä.
Mahlun pääosa on Myllymäentien varrella. Lehtoniemen talot ohitettuasi näet oikealle järveen työntyvän Lehtoniemen, jonka peltojen ja rannan välille jätetyt koivut ovat merkkinä siitä, että tämäkin hyväkasvuinen Mahlunjärven niemi on mahlaisuudellaan erottunut Saarijärven muiden järvien niemistä. Lehtoniemen ja Nevalahden kohdalta näet yli 7 kilometriä pitkästä Mahlujärvestä kolmen kilometrin selän.

Rinneahon tienviitan ohitettuasi saavut Punaiselle sillalle, joka tosin jo vuonna 1935 menetti punaisen värinsä, mutta ei nimeään. Silta ylittää Multian ja Uuraisten puolelta alkunsa saavan, Kankimäen juurella yhdistyneen Kota- ja Konttijoen. Joen yhdistyneen osan nimestä ei ole vakiintunutta käytäntöä. Nykyisessä peruskartassa tämä neljän kilometrin pätkä yhdistynyttä jokea on nimetön. Joki kerää kaikki Etelä- ja Keski-Mahlun vedet, mutta samalla myös koko Keski-Suomen korkeimpien mäkien Mahlun puoleisten rinteiden vedet. Joki oli merkittävä uittoväylä 1950-luvulle asti. Tukkiränneistä Konttikosken ränni oli yli puolen kilometrin mittainen.
Punaisen sillan ylitettyäsi olet Harjun kytöjen suurilla peltoaukeilla. Vasemmalle peltojen poikki lähtee tie 4 kilometrin päähän Huuhalle. Mutta edessäsi päätiellä on puolen kilometrin pituinen Rampsin mäki. Siinä saat tuntuman Mahlun mäkiin. Maantie nousee puolen kilometrin matkalla 40 metriä.

Juuri ennen Rampsinmäen huippua vasemmalla on Rutas-Matin maapallopatsas, 1950-luvulta säilynyt persoonallinen uskonnollisaiheinen betonimonumentti, jonka Matin kuoleman jälkeen ensin nuorisoseura ja sitten kunta otti hoitaakseen.

Mäkien ympäröimä Mahlun kylän keskusta aukeaa eteesi Rampsinmäen huipulta Ramsin talon ohitettuasi. Kivimäen kylien perille ja Silmäkoskelle vievä tienhaara jää vasemmalle ja oikealla näet Mahlun urheilukentän ja nuorisoseuran talon. Seurantalo ja sen tuolla puolen oleva tenniskenttä ovat alkua Mahlun tarjoamille palveluille. Jo tasoitetun Pummin-Jussin mäen ja notkon ohitettuasi olet Muittarille ja Kolkanlahteen vievän Matinpurontien haarukassa. Muittarin tietä pääsee Mahlujärven rantaperän taloihin kuin myös Mahlun ensimmäisille asuinsijoille, seurantalon takana kohoavan Hännisenmäen eli Lamminmäen taloihin.

Matkaa Mahlun pohjoisrajallle Muittarintietä on vain reilut 3 kilometriä.

Päätiellä Myllymääentiellä edessä oikealla on Mahlun yli 100 vuotiaan koulun mäki. Päätien vieressä vanhalla meijerin tontilla on palvelutalo Annantupa. Sen takana oikealla on Mahlun vanhusten talorivistö. Mahlun rukoushuonen on heti Annantuvan tuntumassa samalla puolen tietä. Vesiperän tiehaaran jälkeen Keski-Mahlun asuintalot antavat vielä tihentyneen asutuksen leiman, kunnes kiivetään Korkealan mutkaan ja yhä ylemmäs ensin Junttimäen, sitten Suurensuon ja vielä Kuoppalan tienhaaraan. Suurensuontien itäpuolella sijaitsee Akkovuori jyrkänteineen. Päätie nousee vielä Soijinmäelle. Soijinmäen tiehaarassa olet noussut 120 metriä korkeammalle Mahlujärven tasalta lähdettyäsi. Mahlun korkeimmalle kohdalle, 262 metriä merenpinnasta, olisi nousua enää vajaat 20 metriä. Paikka jää oikealle noin kilometrin päähän, Soijinmäen talojen pellon reunaan.

Soijinmäeltä Myllymäentie laskee suorana ja yhtä mittaa 2,5 kilometrin matkan. Korkeuseroa on yli 70 metriä tien suoralla osuudella Vilkkilän entiseltä kaupalta lähtien. Alamäen puolessa välin on Pajumäen tiehaara.

Sammalisen pohjoispäässä Siltasalmessa on Mahlun länsiraja. Vesistön puolesta ollaan yhä Mahlun vesien yläjuoksulla, sillä Sammalisen vedet kiertyvät yli 40 kilometrin reitin muilla kylillä matkattuaan Mahlun itärajalla olevaan Mahlujärveen.

Pinta-alaltaan Saarijärven puoleinen Mahlu on 9661 ha. Pylkönmäen puoleinen Mahlu mukaan lukien 14 000 ha.

Lähde: Mahlun mäkilöillä, 1994, toim. Lauri Koskinen